Älä ruoki trollia

Antti Ronkainen
  
07.05.2012.


Kuva: Nordea Bank

“Lehman Brothers meni nurin tasan kaksi vuotta sitten. Silloin tunnelmat olivat todella synkkiä. Nyt tunnelma on paljon positiivisempi. Markkinatalous korjaa itse itsensä varsinkin jos keskuspankki auttaa.”

Pankkiiri Björn Wahlroos tiivisti oleellisen markkinataloudesta jo vuonna 2010. “Markkinatalous” on korjannut itse itsensä ainakin siinä määrin, että pankkiirien tunnelma alkaa olla jo varsin hilpeä. Nordea teki muhkeat voitot viime vuonna ja sama tahti on jatkunut alkuvuodesta. Pankkien voitot ovat jo palanneet kriisiä edeltäneelle tasolle ja Wahlroosilla on ollut aikaa kirjoittaa vastalahjaksi 400-sivuinen ylistyslaulu markkinataloudelle.

Milloin Wahlroos vittuilee työttömille, milloin opiskelijoille, milloin vammaisille niin aina media tuomitsee ja sosiaalinen media jeesustelee. Silti aina löytyy myös niitä, joiden mielestä Nalle on lukenut ja syvällinen ajattelija. Wahlroosin trollaus tuo esiin ideologisia eroja, joita ei pidä ohittaa vain siksi, että kyseessä sattuu olemaan harvinaisen rikas ja ylimielinen mulkvisti. Koska kyseessä on lisäksi kenties pohjoismaiden merkittävin pankkiiri, otettakoon hänen väitteensä vakavasti:

“Kilpailun paineessa kansallisvaltioilla ei ole enää varaa avokätiseen kulutukseen eikä rajoittamattoman enemmistövallan joskus kalliisiin virheisiin. … Demokratia pysyy varmasti hallitusmuotonamme määräävänä piirteenä, mutta sen kohtuuttomuksia hillitään ja soveltamisalaa rajoitetaan. Monilla julkishallinnon aloilla, esimerkiksi kouluissa ja yliopistoissa, niin on jo käynyt. 1970-lukulaiset uudistukset on peruutettu.”

Kun aloite 1930-luvun laman ja toisen maailmansodan jälkeen oli vasemmistolla ja keynesiläisillä, nyt pallo on oikeistoliberaaleilla ja friedmanilaisilla. Tilaisuuden tähän on tarjonnut eurokriisi, joka näkyy toisaalta nopeana valtioiden velkaantumisena ja toisaalta veloista maksettavien korkojen voimakkaana nousuna.

Oikeistolle missio on selvä: markkinat on rauhoitettava.

Kuten niin monen muunkin oikeistolaisen, myös Nallen mielestä kriisin perimmäinen syy on liian suuressa julkisessa tuhlailussa. Kreikka tarjoaa oikeistolle viikko viikolta uusia varoittavia esimerkkejä siitä, mihin vastuuton toilailu voi johtaa: valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on jo 165% ja 10 vuoden lainojen korot olivat korkeimmillaan helmi-maaliskuussa 37%.

Mutta hetkinen, miltä tilanne näyttää koko rahaliiton kannalta? Julkissektorin koko ei korreloi mitenkään euromaiden maksamien korkojen kanssa. Julkinen velkaantuminen ei ole lisääntynyt merkittävästi ennen kriisin puhkeamista. Myöskään “julkinen tuhlailu” ei ole merkittävästi noussut euron käyttöönoton jälkeen. Sen sijaan yritysten, kotitalouksien ja pankkien velat erityisesti ongelmamaissa ovat kasvaneet kriisin puhkeamiseen asti. Kun huomioon otetaan julkisvelan lisäksi yksityinen velka, tilanteen hulluus näkyy kaikessa kauneudessaan:


Taulukko on kerätty CIA:n sivuilta ja perustuu loppuvuoden 2011 dataan.

Euroalueen julkisvelka on 87 prosenttia. Kun myös yksityinen velka huomioidaan, velkaa on yhteensä 449 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen! Jos kyseessä on siis todella “velkakriisi”, ratkaistaanko se keskittymällä ainoastaan julkisvelkaan ja budjettikuriin? Ei tietenkään, mutta miksi huomio sitten kiinnitetään ainoastaan julkisvelkaan?

No tietenkin siksi, että Maastrichtin sopimukseen on erikseen kirjattu, että euromaat voivat todellakin tehdä konkurssin. Koska Euroopan keskuspankki ei takaa valtioiden lainansaantia, eikä Maastrichtin sopimusta olla edelleenkään muuttamassa, valtiot joutuvat edelleen lainaamaan yksityisiltä pankeilta ja nielemään korkeat korot. Kriisi on osoittanut, ettei konkurssiuhkaa edes haluta poistaa, koska konkurssilla pelottelusta on tullut tehokkain keino taata, että konkurssikypsät pankit voivat jatkossakin lypsää suvereeneita valtioita. Kulisseissa EKP:n johtaja Mario Draghi heittää yläfemmaa Wahlroosin kanssa. Velka ja konkurssi ovat nykyajan helvetti ja jumalanpelko, joilla Eurooppaa hallitaan.

Wahlroos on esimerkki siitä, että oikeisto vie 6-0 hegemonista kamppailua siitä, mistä eurokriisissä on kysymys. Oikeiston on onnistunut määrittää, mistä velkaantuminen johtuu, miten se ratkaistaan ja mihin velkaa ylipäätään voidaan käyttää. Nallen ja pankkiirien mallissa virheellisesti 1990-luvulla luotuja rakenteita ei pidä korjata. Markkinat rauhoitetaan parhaiten Euroopan liittovaltiokehitystä lisäämällä siinä määrin kuin sillä voidaan edistää “1970-lukulaisten uudistusten” purkua. Lisäksi valtioiden tulee sopeutua kilpailun paineeseen entistä kovemmin veronalennuskilpailuun heittäytymällä. Nalle kirjoittaa:

“Euroopan velkakriisin seurauksena EU:n johtajat, jotka vain vuotta aikaisemmin olivat vannoneet politiikan ensisijaisuuden ja finanssimarkkinoiden taltuttamisen nimeen, joutuivat velkavankeudessaan sopeutumaan pääomamarkkinoiden vaatimuksiin. … Asiassa näytti käyneen lähes päinvastoin kuin oli ollut tarkoitus.”

Nalle on täysin oikeassa. Sen lisäksi, että aloite on parlamentaarisesti oikeistolla, se on ennen kaikkea maailman talousoppineilla ja pankkiireilla. Jos Nallelta ja pankkiireilta kysytään, hyvinvointivaltio tarkoittaa armeijaa, poliisia, oikeuslaitosta sekä koulutusta ja sosiaalihuoltoa lapsille ja nuorille. Suurin piirtein kaikki muu pitäisi saattaa markkinoiden piiriin. Siksi julkisen keskustelun ei pidä pyöriä vain siinä, mitä Wahlroos edustaa yksilönä vaan siinä, minkälaista tulevaisuutta hänenlaisensa tarjoavat.

Vastuu julkisen keskustelun tasosta on paitsi medialla, ennen kaikkea vasemmistolla ja kansalaisyhteiskunnalla. Kun vasemmisto taas vappuna saarnasi ahneutta vastaan, jään innolla odottamaan puheenvuoroja, joissa jeesustelun ja siunailun lisäksi ammutaan alas Nallen narinat vapaista markkinoista, velkaantumisesta ja kriisin hoidosta. Urakka ei ole vaikea, koska kriisin syvetessä empiriaa markkinoita ja pankkiireita vastaan tulee päivä päivältä lisää.


4 kommenttia artikkeliin “Älä ruoki trollia”

  1. Käyttäjä Seppo 08.05.2012. 12:58:16

    Kerrotko vielä, että mikä olisi ratkaisu ongelmiimme? Kaurismäen ehdotus yhden prosentin väestön vähennyksestä vai kenties jokin vielä korkealentoisempi vasemmistoutopia?

    Ja ehkä ymmärsin väärin, mutta väitätkö uusliberalismin ajavan EU:n liittovaltiokehitystä?

    On helppo leikkiä Robin Hoodia ja olla valmis ottamaan rikkailta pois ja jakamaan köyhille ja sanoa menestyneitä mulkvisteiksi sivulauseessa ikäänkuin järkevänä argumenttina, mutta mitään käytäntöön tai todellisuuteen kelpaavia ehdotuksia ei tunnu löytyvän.

    Kuulostaa ikävästi talousdemokratialaiselta paatokselta. Kommunismi on kommunismia ihan sama miten ilmaistuna. Ja kukaan ei toivottavasti halua kommunismia takaisin.

  2. Käyttäjä Demokraatti 08.05.2012. 16:45:37

    Ratkaisu ongelmiin on sama kuin oli maailmansodan jälkeen: hyvinvointivaltio. Kaurismäen ehdotuksista pitää kysyä Kaurismäeltä. En usko kirjoittajan sitä kannattavan, sellaiseen epäilykseen en näe syytä.

    Käytännöllinen ehdotus: hyvä, jatkuvasti paraneva hyvinvointivaltio. Ei sellainen, joka kokoajan rapautuu ja jota jatkuvan kriisin nojalla (oli sellaista tai ei) karsitaan, leikataan ja supistetaan.

    Me tulemme olemaan pulassa jos valitsemme jatkuvan kuristamisen ja tiukennuksien linjan. Ei pelkästään siksi että saamme lopputuloksena huononevat palvelut, vaan siksi että se katkaisee talouden elpymisen lyhyellä aikavälillä ja heikentää työvoiman terveyttä, koulutustasoa, työkykyä ja ostovoimaa pitkällä aikavälillä.

  3. Käyttäjä Antti Ronkainen 08.05.2012. 17:13:01

    Seppo, olen esittänyt lukuisissa eri yhteyksissä ratkaisumalleja eurokriisiin. Jos eurokriisi haluttaisiin ratkaista institutionaalisesti, voidaan ratkaisu jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1) EKP:n roolin muuttaminen, 2) Euroopan pankkisektorin puhdistus ja sosialisointi ja 3) kasvuohjelma, joka takaa työllisyyden, kysynnän ja ostovoiman. Voit tutustua kotisivuiltani tarkemmin eurokriisiä koskeviin kirjoituksiini: http://silakkamopo.kapsi.fi/wp/kirjoitukset/

    Paljon laajempi keskustelu Euroopan lisäksi on se, mitä globaalille finanssijärjestelmälle ylipäätään pitäisi tehdä. Pankkien sääntelyä tulee lisätä, pankkien taseet on puhdistettava julkisesta ja yksityisestä ongelmavelasta, pankinjohtajien tulisi vastata omaisuudellaan päätöksistään kuten Brasiliassa, liike- ja investointipankit pitäisi pilkkoa, pankeilta pitäisi kieltää vakuutustoiminta ja ennen kaikkea kriisin aiheuttaneille pankkiireille ja poliitikoille tulisi vaatia ankaria rangaistuksia. Toistaiseksi ainoastaan Madoff on saanut 50 miljardin pyramidihuijauksesta kakkua samalla kun pankkijärjestelmän pelastamiseksi on lypsetty kymmeniä tuhansia miljardeja… Kun näyttää, että pankkisektoria ei koske konkurssin riski eikä siis niillä ole mitään tarvetta parantaa tapojaan, ei pankkitoiminnan tulisi yksityistä liiketoimintaakaan olla.

  4. Käyttäjä Antti Ronkainen: Älä ruoki trollia « Weltschmerz – Elitistin päiväkirja 10.05.2012. 02:35:09

    [...] Koko artikkeli täällä: http://www.laitos.fi/ala-ruoki-trollia.html [...]

Jätä kommentti

Nimi(pakollinen)

Email

Verkkosivusi

Kerro mielipiteesi

    Antti Ronkainen
    Ronkainen on freelancer-toimittaja ja kansankiihottaja. Lempiväri harmaa ja parhaita kavereita numerot.

    TUOREET KOMMENTIT

    Arkisto
    • 2013 (1)
    • 2012 (40)