Anomuumia politiikkaa

Aleksi Lilleberg
  
30.04.2012.

Eräät FBI:n alihankkijat, Sony, Visa ja skientologit ovat kaikki olleet vaikeuksissa anonymous-liikkeen kanssa. Guy Fawkes maskia ja 4chan-kuvalautahuumoria käyntikorttinaan käyttävän anomuumi-liikehdinnän erityisalaa ovat meemit sekä verkkohyökkäysten ja humoristisen viraalikampanjoinnin onnistunut yhdistäminen. Uudet toimintatavat tekevät anomuumeista kiinnostavan kalan yhteiskunnallisten liikkeiden meressä.

Anonymous

Kuvan tekijä on Lion Lesner

Eniten huomiota herättäneet ja materiaalisia vahinkoja aiheuttaneet anonymous-kampanjat lienevät Sonyn Playstation-verkon kaataminen useiksi viikoiksi, Visan ja Mastercardin vastaiset verkkohyökkäykset, jotka olivat rangaistus Wikileaksille suunnattujen tilisiirtojen jäädyttämisestä sekä monipuolisiin paljastusvyöryihin johtaneet tietomurrot FBI:n alihankkijoita vastaan.

Viime vuosina on ollut vähän yhteiskunnallista liikehdintää, joka olisi ollut toimintatavoiltaan ja tavoitteiltaan oikeasti uudenlaista. Vuosituhannen vaihteen ”globalisaatiokriitisessä liikkeessä” oli elementtejä, joita pidettiin uusina. Meksikolaiset zapatisti-kapinalliset, Lontoon laiton teknoskene ja Intian maanviljelijät yhdistyivät taistelevaksi liikkeeksi, joka pystyi rakentamaan yhteisiä toimintapäiviä ja rikkomaan ajatuksen historian lopusta. Tämä sai minut edellisen kerran ajattelemaan, että tyypit tekevät muutakin kuin toistavat tragediaa farssina.

Vuonna 2011 arabikevät, vaikka siitä on absurdia puhua yksikössä, Occupy Wall Street ja anonymous saivat minut taas uskomaan, että on mahdollista rakentaa liikkeitä, jotka nousevat nopeasti ja täysin arvaamattomasti järisyttämään ja muuttamaan maailmaa. Nyt kun anomuumit ovat ehtineet jo tovin mellastaa, voimme ynnäillä heidän taktisten valintojensa hyviä ja huonoja puolia.

Kasvottomana liikkeenä toimiminen ei ole yksiselitteisesti myönteinen ominaisuus. Poliittinen toimijuus kärsii helposti, jos kukaan ei tiedä milloin anonymouksen nimissä esiintyy 4chanilta tulevat sananvapauden ja tasa-arvon esitaistelijat ja milloin heitä mustamaalaamaan pyrkivät tahot. Useita kampanjoita, kuten yritykset agitoida kampanjaa Facebookin kaatamiseksi tai kaataa koko netti hyökkäämällä Internetin juurinimipalvelimia vastaan, onkin pidetty yrityksinä suistaa anomuumit itsetuhon tielle tai mustamaalata heitä. Juurinimipalvelimet luovat perustan domain-nimien kääntämiselle fyysisiksi ip-osoitteiksi ja ilman niitä kaikki internetsivut lakkaisivat toimimasta nykyisillä osoitteillaan.

Uudenlaisten aseiden käyttö, uudenlainen organisoituminen tai kyky tehdä sinänsä jo vuosia käytössä olleista tekniikoista jotain uutta ei sinänsä vielä tee liikkeestä kiinnostavaa. Anomuumien kohdalla tekniikoiden yhdistäminen meemiksi on kuitenkin niin toimivaa, että ne leviävät vaikka sen alullepanijat jo istuisivat linnassa tai olisivat kaiken aikansa koodaamassa jollekin verkkohyökkäyksen kohteelle.

Anomuumien suuri innovaatio on ollut zapatistien tapaan rakentaa myyttinen hahmo, johon me kaikki voimme samaistua tai, joka voimme olla. Hahmon ympärille on sitten onnistuttu rakentamaan leviävä, kehittyvä ja kasvava meemi simppeleistä scriptkiddie-työkaluista (Low Orbit Ion Cannon, Slowloris yms.). Liike on, kaikessa virtuaalisuudessaan, voinut osoittaa hyvin materiaalistakin solidaarisuutta toisille liikkeille, joiden kamppailut näyttäytyvät konkreettisempina.

Samaan aikaan kun anomuumit ja heidän hengenheimolaisensa niittävät pelkoa turvallisuusyhtiöiden ja -palveluiden keskuudessa, on myös vastahyökkäys heitä vastaan meneillään. Valtiot kehittävät kovaa vauhtia erilaisia tapoja hyökätä kaikkia verkossa anonyymisti toimimisen tapoja vastaan ja pyrkivät käymään verkossa liikkujien turvallisuutta lisäävien teknologioiden kimppuun. Tietenkin vain silloin kun kyseesä ei ole kyseisten valtioiden omat verkkohyökkäykset, kuten Stuxnet tai elokuussa paljastunut verkkovakoilukampanja. Ensi kerran kun kuulemme että verkon kapinalliset uhkaavat meidän turvallisuuttamme, kannattaakin miettiä kenen turvallisuudesta onkaan kysymys.

Turvallisuusasioiden lisäksi anomuumien haasteeksi jää liikkeen itsemäärittely, joka estää sen valjastamisen poliittisten vastustajien keppihevoseksi. Tällä hetkellä anomuumit ovat rakentaneet niin anarkistisen liikkeen, etteivät tuntemani anarkistitkaan pysy mukana. Tämä jatkuva toimijoiden itseorganisoitumisen ajatus on kuitenkin myös se vahvuus, josta muiden nopeasti jäykistyvien liikkeiden on otetattava mallia jos haluamme pystyä toimimaan politiikan ja talouden nopeassa mylleryksessä, jossa kriisipolitiikka muuttaa ympäröivää todellisuuttamme nopeammin kuin pitkiin aikoihin.

Tagit: , ,

Yksi kommentti artikkeliin “Anomuumia politiikkaa”

  1. Käyttäjä Liikkeiden kriisi, osa nolla | Vallankumouksen hedelmiä 03.05.2012. 13:41:54

    [...] Toisaalta oli Occupy-liike, indignados ja arabikevät vuosi sitten, on Anonymous ja Wikileaks ynnä muut – eli maailmalla tapahtuu. Onko näitä tapahtumia käsitteellistetty [...]

Jätä kommentti

Nimi(pakollinen)

Email

Verkkosivusi

Kerro mielipiteesi

    Aleksi Lilleberg
    Lilleberg on monissa kansalaisliikkeissä toiminut veijari, jonka mielestä on aina ollut parempi vallata talo tai katu kun lähettää vetoomus.

    TUOREET KOMMENTIT

    Arkisto
    • 2013 (1)
    • 2012 (40)