Kuntien liikelaitoksista tehdään kauppatavaraa

Dan Koivulaakso
  
28.02.2012.

Kuva: Salvatore Iovene

Helsingin Energia on ollut kotikunnalleen hyvä bisnes. Pian sille tehdään Destiat. Valmisteilla oleva laki velvoittaa kunnat yhtiöittämään liikelaitoksensa, ja satamat ja energialaitokset ovat listan kärjessä.

Entinen tieliikennelaitos aloitti toimintansa osakeyhtiö Destiana vuoden 2008 alussa. Tuhansia kilometrejä tietä rakentanut liikelaitos tuotti samantien satoja lehtiotsikoita. Ensin uutisoitavaa riitti yhtiöjärjestelyiden mahdollistamista korruptioskandaaleista, sen jälkeen toistuvista YT-neuvotteluista ja satojen ihmisten irtisanomisista. Vuonna 2009 eduskunta antoi luvan myydä koko yhtiön.

Destian nopean osakeyhtiöittämisen taustalla on Euroopan unionin kilpailuneutraliteettiperiaatteeseen pohjautuva päätös. Nyt sen kohtalo uhkaa kuntien liikelaitoksia.

Valtiovarainministeriö on Destia-päätökseen perustuen valmistelemassa lakia, joka pakottaisi kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämiseen. Ensisijaisesti yhtiöittäminen koskee energialaitoksia ja satamia.

Yhtiöittäminen mahdollistaa tulevaisuudessa kuntien omaisuuden myymisen huomattavasti kunnallista liikelaitosta helpommin ja toisaalta myös työehtojen polkumyynnin siirtymällä halvempiin työehtosopimuksiin. Kunnalliset liikelaitokset eivät nykyisellään maksa yhteisöveroa. Yhtiöittämisen jälkeen niille lankeaisi maksettavaksi 24,5 prosentin yhteisövero: se olisi tulonsiirto kunnilta valtiolle. Tilanteessa, jossa valtio jo ennestään leikkaa kuntien rahoitusta, yhtiöittäminen johtaisi hyvin todennäköisesti kuntaveron korotuksiin tai palveluiden heikennyksiin. Vaikutukset ovat mittavia, sillä kunnallisten liikelaitosten yhteenlaskettu liikevaihto on yli kolme miljardia euroa.

Suurimmat tappiot yhtiöittämisestä koituisivat Helsingille. Helsingin Energia on tehnyt ylimääräisiä tuloutuksia hyvästä tuloksestaan kaupungille budjettitalouden ulkopuolelta 2000-luvulla. Niiden suuruus on vastannut parhaimmillaan jopa 2-3 kuntaveroprosentin tuottoa. Tämä mahdollisuus tulee kapenemaan yhtiöittämisen myötä.

Kunnilta leikattiin hallitusohjelman mukaisesti 600 miljoonaa euroa vuonna 2012. Helsingille tämä tarkoitti 70 miljoonan euron tulonmenetystä. Uusimpien talousennusteiden mukaan hallitusohjelmassakaan sovitut menoleikkaukset eivät olisi riittäviä. Jos valtio aikoo tasapainottaa omia menojaan leikkaamalla kunnilta, on selvää, että myöskään kunnille yhtiöittämisestä koituvia tappioita ei kovin hevillä korvata täysimääräisesti.

Vanhasen hallituksen asettaman kilpailuneutraliteettityöryhmän ehdotuksen mukaan kuntien olisi yhtiöitettävä sekä liikelaitos- että virastomuotoinen toimintansa, jos se toimii kilpailutilanteessa markkinoilla. Kunnan toimimista markkinoilla kilpailutilanteessa ei määriteltäisi laissa yksityiskohtaisesti, vaan se katsottaisiin tapauskohtaisesti. Edellinen hallitus ei koskaan tuonut lakiesitystä eduskunnalle, joten tehtävä lankeaa nykyisen hallituksen harteille.

Avoimeksi jää kysymys siitä, sisällytetäänkö lakiin esimerkiksi yhtiöittämisvelvoite toiminnoista, joissa kunnilla on monopoli. Sellainen koskisi esimerkiksi Helsingin kaupungin liikennettä (HKL). Lisäksi olisi olennaista selvittää, voiko kilpailuneutraliteettsääntöjä tulkita uudelleen tai liikelaitoksina toimivien energiayhtiöiden ja satamien toimintoja muuttaa niin, ettei niitä tarvitsisi yhtiöittää.

Nykyisen hallituksen ja valtiovarainministeriön tulee haastaa komission työryhmää tiukemmat tulkinnat yhtiöittämisvelvoitteen osalta. Ministeriön kuntaosaston suunnalta on kuitenkin kuulunut, että se aikoisi seurailla komission yhtiöittämiselle hyvin myönteisiä kantoja lainvalmistelussa. Näin kunnat pakotettaisiin heikompaan asemaan kuin mitä porvarihallituksen työryhmä esitti sisällyttämällä myös monopolit yhtiöittämisvelvoitteeseen.

Kuntaosasto toimii kokoomusministeri Henna Virkkusen alaisuudessa, minkä vuoksi epädemokraattinen pyrkimys laajentaa yhtiöiden valtaa ei yllätä. Nyt onkin Kataisen sosialistihallituksen muiden ministerien asia estää Virkkusen seuraava hanke. Hänen edellisestä flopistaan, yliopistojen yksityistämisestä, on jo aivan riittävästi kauaskantoisia seurauksia ja jälkipyykkiä puitavana.

Tagit: , , , , , , , ,

3 kommenttia artikkeliin “Kuntien liikelaitoksista tehdään kauppatavaraa”

  1. Käyttäjä Otso Kivekäs 29.02.2012. 11:00:40

    Tuota verollepanoahan tietenkin sitten kierretään. Esimerkiksi Helsinki on nostaa nyt 200 miljoonaa vuodessa ylimääräistä tuloutusta Helsingin energian kassasta, ja vastaavasti lainaa liikelaitokselle rahaa markkinakorkoja korkeammalla korolla.

    Jos energialaitos pitää yhtiöittää lähivuosina, se on raskaasti velkainen eikä tee juurikaan voittoa, kun kaikki rahat menevät korkojen maksamiseen kaupungille. Näin vältetään vero, joka menee vain voitosta. Korkotuloista kaupunki ei maksa veroa.

    Paljoa tolkkuahan yhtiöittämishankkeessa ei taloudellisesti ole. Sen sijaan se todellakin siirtää yhä nemmän yhteisiin rahoihin perustuvaa päätöksentekoa pois julkisuudesta ja demokraattisesta valvonnasta.

  2. Käyttäjä Wepsi 29.02.2012. 11:34:17

    Kannattaahan tätä seurata tarkasti. Tehty esitys lainsäädännön perustaksi rajoittaa yhtiöittämisvelvollisuuden ulkopuolelle tärkeitä toimialoja, mutta päivän hengen mukaista kähmintää varmasti pyritään saamaan aikaan. Itselleni ainakin on epäselvää löytyykö hallituksesta, eduskunnasta tai ministeriöistä riittävästi vastavoimaa. Kyse on kuitenkin järkyttävän suurista rahasummista.

    Epäilyttää että valmistelussa lakiehdotukseen livautetaan joku pykälä, jolla sosiaali- ja terveyspalvelujen tai opetuksen sektorilla saadaan käänettyä toimintoja yhtiöittämisvelvoitteen piiriin. Tämähän joka tapauksessa on monien vaikutusvaltaisten tahojen jatkuvan työstön alla.

    Eräänä perusteluna voisi olla se, että julkisten palvelujen tuotannossa on jo nyt siirrytty mittavasti ostopalvelujen käyttöön. Esimerkiksi, jos toimialan julkisesti rahoitetuista palveluista yli 50 % tuotetaan ostopalveluna, onko ala katsottava markkinakilpailluksi vaikka kunnalla olisikin lakisääteinen velvollisuus tuottaa ko palvelu?

    Yhdessä kuntauudistuksen kanssa palvelutuotannon kenttä joutuu kovaan myllerrykseen, jossa ostopalvelujen käyttö on näennäisesti joustavampaa. Monen kunnan kohdalla pelätään palvelujen karkaamista suurkuntakeskuksiin, mutta ei tajuta että jo nyt saattaa esimerkiksi perusturvan palveluissa ostopalvelujen osuus olla jopa suurempi kuin itse tuotettujen.

    Täytyy vain toivoa että siellä eduskunnassa ollaan hereillä.

  3. Käyttäjä Mikael Kerokoski 27.10.2012. 16:52:17

    Veronmaksunhan välttää sillä ettei tee voittoa. Jos Helsingin Energia myisi sähkönsä nettohintaan saisivat kuntalaiset sähkönsä halvemmalla. Nyt kaikki HelEnin voitto on piilokunnallisvero.

Jätä kommentti

Nimi(pakollinen)

Email

Verkkosivusi

Kerro mielipiteesi

    Dan Koivulaakso
    Koivulaakso on ammattiliittoduunari, joka työskentelee mielellään työelämä- ja siirtolaiskysymysten parissa. Intohimona brassijiujitsu ja painonhallinta.

    TUOREET KOMMENTIT

    Arkisto
    • 2013 (1)
    • 2012 (40)